Valinnanvapausmalli ei lisää vapautta

(Puheenvuoro kaupunginvaltuustossa 13.12.2017 keskustelussa valinnanvapauslakiehdotuksesta.)

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Olemme antamassa lausuntoa lakiehdotuksesta, jonka nimi on valinnanvapauslaki. Nimi on harhaanjohtava, koska tällä lailla ei ole mitään tekemistä vapauden kanssa, paitsi jos vapaudella tarkoitetaan yritysten vapautta tuottaa terveyspalveluita veronmaksajien laskuun.

Ihmisten vapautta vaikuttaa omiin sosiaali- ja terveyspalveluihinsa on ilman muuta tärkeää vahvistaa. Siihen on monia keinoja.

Ensinnäkin pitää poistaa esteitä, jotka haittaavat hoidon tai avun hakemista. Yksi tällainen este ovat korkeat asiakasmaksut. Tähän lakiesitys ei tuo mitään helpotusta. Pikemminkin asiakasmaksut ovat vaarassa nousta, jos markkinakilpailu kannustaa tarjoamaan turhiakin hoitoja ja kustannukset karkaavat käsistä.

Toiseksi pitää vahvistaa ihmisten itsemääräämisoikeutta ja oikeutta osallistua omia sosiaali- ja terveypalveluitaan koskevien päätösten tekemiseen. Tähänkään lakiesitys ei tarjoa mitään parannusta, vaan maakunnan liikelaitos päättää, mitä palveluita ihminen saa. Palvelut kirjataan asiakassuunnitelmaan, jota asiakkaan kanssa työskentelevien ammattilaisten pitää noudattaa. Tässä luodaan päätöksentekoon byrokraattinen työkalu, joka tekee entistä vaikeammaksi suunnitella hoitoa tai tukea joustavasti asiakkaan ja työntekijän yhteistyössä.

Kolmanneksi pitää lakata juoksuttamasta ihmisiä luukulta luukulle ja rakentaa sellainen sote-palvelujärjestelmä, jonka ihminen ymmärtää ja jonka keskellä ei tee mieli nostaa käsiä pystyyn ja luovuttaa sopivan palvelun etsimisessä. Siksi tarvitaan eri palveluiden integraatiota eli sitä, että lääkärit, sosiaalityöntekijät, psykologit ja muut ammattilaiset yhdessä miettivät, miten asiakkaan ongelmat ratkaistaan. Tällainen yhteistyö kävisi valinnanvapausmallissa hankalaksi, koska palvelut pirstotaan useisiin eri yrityksiin. Järjestelmästä tulee niin monimutkainen ja vaikeasti ymmärrettävä, että varsinkin monia palveluita tarvitsevien kuten iäkkäiden tai mielenterveys- ja päihdekuntoutujien voi olla vaikeaa löytää itselleen sopivia palveluita.

Iso ongelma lakiehdotuksessa on, että sote-keskuksissa ei olisi juuri mitään sosiaalipalveluita, jolloin ei pystyttäisi kehittämään sosiaalityöntekijöiden, lääkäreiden ja hoitajien toimivaa yhteistyötä. Kuitenkin se, että ihmisten taloudellisia, sosiaalisia ja terveysongelmia voitaisiin jo perustasolla ratkoa vahvassa yhteistyössä, olisi tärkeä keino auttaa kaikkein eniten apua tarvitsevia.

Ainoa vapaus, jonka tämä laki antaa ihmisille, on valinta Mehiläisen, Attendon, Terveystalon, maakunnan tai jonkin muun palveluntuottajan välillä. Mutta mitä iloa on tällaisesta valinnanvapaudesta, jos ei voi oikeasti mistään tietää, kenen tarjoama hoito on parasta? Terveydenhoidon tai sosiaalityön laadun arvioiminen on ammattilaisellekin vaikea tehtävä, ja käytännössä tavallisille ihmisille tämä valinta olisi arpapeliä.

Helsingin kaupungin lausunnossa, jota meille nyt esitetään, nämä ongelmat on kuvattu erinomaisesti. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä onkin erittäin tyytyväinen tähän lausuntoluonnokseen. Kiitos sekä valmistelleille virkamiehille että poliittisille ryhmille hyvästä yhteistyöstä lausunnon valmistelussa.

Toivon, että hallitus ottaa Helsingin lausunnon kuten myös muut viime aikoina julkaistut eri tahojen hyvin kriittiset lausunnot vakavasti.

Kuten lausuntoehdotuksessa lukee, ”markkinaehtoistaminen aiheuttaa suuria riskejä palvelujärjestelmän toimivuudelle ja ihmisten yhdenvertaisuudelle palveluiden saamisessa”. Vasemmistoliiton ryhmä kannattaakin lämpimästi lausuntoehdotuksen lausumaa, että tätä valinnanvapauslakiehdotusta ei viedä eteenpäin.

Kuten lausuntoluonnoksessa todetaan, ”sote-uudistuksen valmistelua ja järjestämisvastuun siirtoa maakuntiin pitää jatkaa siten, että tärkeimmiksi tavoitteiksi asetetaan palvelujen tasa-arvoinen saatavuus, terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen, palvelujen integraation vahvistaminen sekä asiakkaiden osallisuuden ja itsemääräämisoikeuden vahvistaminen”.

Sote-uudistus tarvitaan, mutta se pitää tehdä ihmisten ehdoilla, eikä yritysten voitontavoittelua palvelemaan.