Toimeentulotuen hakijoita ei saa jättää pulaan

Vuodenvaihteessa vastuu toimeentulotuen perusosan myöntämisestä siirtyi kunnilta KELA:lle. Sen jälkeen hakemukset ovat ruuhkautuneet pahasti ja ihmiset ovat jääneet vaille tukea, kun heidän tilanteensa ei ole sopinut KELA:n jäykkiin ohjeisiin.

Jokaisen ihmisen tilanne on erilainen. Yhdenvertaisuus toimeentulotukipäätöksissä ei synny siitä, että noudatetaan kaavamaisia ohjeita vaan että harkitaan jokaisen ihmisen tilannetta erikseen. Ennen vuodenvaihdetta kuntien sosiaalityössä on tehty valtavan tärkeää työtä, kun työntekijät ovat tutustuneet ihmisten tilanteisiin ja käyttäneet harkintaa ja tervettä järkeä toimeentulotuen myöntämisessä.

KELA on yrittänyt korvata inhimillisen harkinnan kaavamaisilla ja jäykillä ohjeilla, mikä on johtanut katastrofiin. Esimerkiksi ihmisen lasketaan pystyvän elämään koko kuukauden tuloilla, jotka tulevat tilille vasta kyseisen kuun lopussa, tai liian kalliista vuokraa ei hyväksytä toimeentulotukimenoksi, vaikka halvempaa asuntoa on mahdotonta löytää. Kun terveen järjen harkinta puuttuu, ovat ihmiset jääneet vaille ruokaa ja lääkkeitä.

Sosiaalityö kunnissa on näkymätöntä työtä, josta harvoin jaetaan julkista kunniaa. Silti kuntien etuuskäsittelijät ja sosiaalityöntekijät ovat pitäneet suuren määrän ihmisiä hengissä.

Suomessa elää myytti julkisen sektorin tehottomuudesta. Siihen on ilmeisesti nytkin kapsahdettu ja kuviteltu, että kunnissa toimeentulotukipäätösten tekeminen on ollut tehotonta ja että ilman muuta KELA:ssa voitaisiin tehdä sama työ puolella työntekijämäärällä. Tällainen kuvitteleminen ja työntekijöiden vähentäminen ilman asian tarkempaa selvittämistä on vastuutonta.

Huolellista, inhimillistä ja nopeaa toimeentulotukihakemusten käsittelemistä tarvitaan edelleen. KELA:n on palkattava tarpeeksi osaavia työntekijöitä ja annettava heille tarpeeksi harkintavaltaa, jotta yksikään ihminen ei jää ilman välttämätöntä toimeentuloa.