Meri-Rastilan kaavapäätös sivuutti asukkaiden ehdotukset

Valtuusto hyväksyi 11.12. Meri-Rastilan osayleiskaavan, jonka mukaan osa rantametsästä uhrataan rakennusten tieltä. Metsä on sekä luontoarvoiltaan että asukkaiden virkistysalueena erittäin arvokas, ja paikalliset asukkaat olivat hyvin aktiivisesi kampanjoineet metsän säilyttämiseksi. He olivat myös asiantuntijoiden turvin tehneet vaihtoehtoisen ehdotuksen Meri-Rastilan kaavaksi siten, että lisärakentaminen toteutettaisiin olemassa olevien talojen lomaan.

Päätös valtuustossa syntyi pitkän keskustelun ja usean äänestyksen jälkeen. Valtuustoryhmämme näkemyksen mukaan paras ratkaisu olisi ollut palauttaa asia valmisteluun siten, että olisi suunniteltu uusi kaava asukkaiden ehdotusten pohjalta. Kun palautusesitys hävisi äänestyksen, esitimme osayleiskaavan hylkäämistä, joka olisi edelleen mahdollistanut uuden valmisteluprosessin aloittamisen. Kaava hyväksyttiin kuitenkin äänin 47-34.

Kaupungin strategiaan on kirjattu tälle valtuustokaudelle tavoitteiksi lisätä kaupunkilaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä tukea suoran demokratian toteutumismahdollisuuksia ja aktiivista kuntalaisuutta. Näitä tavoitteita on toteutettu muun muassa alueellisten demokratiapilottien ja osallistavan budjetoinnin kokeilujen avulla, jotka sinänsä ovat olleet erittäin hyviä.

Meri-Rastilan tapauksessa on nähty huomattavasti laajempaa ja merkittävämpää kaupunkilaisten osallistumista päätöksentekoon kuin ehkä missään demokratiahankkeessa. Kysymys ei ole siitä, että vastustettaisiin mitä tahansa muutoksia omalle asuinalueelle tai ajateltaisiin omaa etua ottamatta vastuuta kokonaisuudesta. Sen sijaan paikalliset asukkaat ovat tehneet valtavan työn sen selvittämiseksi, miten voidaan sekä turvata tärkeät luontoalueet että täyttää asuntorakentamistavoitteet, joihin tällä kaavalla pyritään. Henkilökohtaisesti olen ollut vaikuttunut siitä, miten pitkäjänteisesti, rakentavasti ja järkevällä otteella asukkaat ovat tehneet työtä rantametsän säilyttämiseksi. Juuri tällaista on minusta suora demokratia ja aktiivinen kuntalaisuus parhaimmillaan.

Valtuuston enemmistö halusi kuitenkin sivuuttaa asukkaiden ehdotukset. Nyt on syytä kysyä, miksi me puhumme kaupunkilaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien lisäämisestä. Halutaanko kaupunkilaisille todella antaa valtaa? Vai onko demokratiahankkeiden tarkoitus pikemminkin pitää kuntalaiset tyytyväisinä vaikuttamassa joihinkin heille kaupungin taholta osoitettuihin rajattuihin asioihin, jottei heillä olisi niin suurta tarvetta sotkeutua päätöksentekoon oikeasti isoissa kysymyksissä?

Jos asukkaiden vaihtoehtoinen rakentamissuunnitelma olisi otettu valmistelun pohjaksi ja lähdetty muokkaamaan sitä lopulliseksi kaavaksi yhdessä asukkaiden kanssa, olisi toteutettu parasta mahdollista suoraa demokratiaa.