Helsingillä on varaa hyviin palveluihin

(Puheenvuoro kaupunginvaltuustossa 16.11.2016 budjettikäsittelyn yhteydessä.)

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Nostan ensi vuoden budjetista esille yhden hyvän ja yhden huonon yksityiskohdan.

Ilon aiheeni budjetissa on kouluterveydenhuollon positiivisen diskriminaation rahojen vahvistaminen. Toisin sanoen parannetaan mahdollisuuksia painottaa terveydenhoitajan resurssia kouluilla, joilla on paljon maahanmuuttaja- ja erityisoppilaita. Tällä hetkellä terveydenhoitajia olisi koko kaupungissa niukin naukin suositusten mukainen määrä, jos erityisoppilaita ei olisi ongelmaan. Kuitenkin THL:n suositusten mukaan jos erityisoppilaita on, pitää terveydenhoitajiakin olla enemmän.

Kouluterveydenhoitajat toimivat siellä, missä kaikki lapset ovat. Heidän työnsä hyödyttää kaikkia lapsia. Se on arkista tukea ja kannattelua mutta myös huolehtimista siitä, että jokainen lapsi saa koulun ulkopuolelta tarvitsemansa avun.

Huono uutinen on, että vasemmistoliiton esitys määrärahasta mielenterveyskuntoutujien asumisen jonojen purkuun ei mennyt läpi ryhmien välisissä budjettineuvotteluissa. Mielenterveysongelmaisten jälleenvuokrausasumiseen, tuettuun asumiseen, palveluasumiseen ja tehostettuun palveluasumiseen on jonossa noin 220 eri henkilöä. On sekä inhimillisesti että taloudellisesti järjetöntä, että psykiatrisia potilaita pidetään sairaalaosastoilla odottamassa palveluasumispaikkaa tai että ihmiset eivät heti saa sellaista asuntoa, jossa heillä on mahdollisuus arjen selviytymiselle välttämättömään tukeen.

Mielenterveyskuntoutujien asumisen jonot voitaisiin purkaa 2,4 miljoonalla eurolla. Toivon, että sosiaali- ja terveysvirastossa ja -lautakunnassa voitaisiin vielä harkita, löytyisikö budjetin puitteissa rahoja siihen, että jokaiselle mielenterveyskuntoutujalle löytyisi sopiva asumispaikka ilman jonottamista.

Lopuksi minulla on toive tulevaan. Toivon, että ensi valtuustokaudella ei toisteta samaa virhettä kuin tänä vuonna ja oteta käyttöön tuottavuustavoitetta, joka leikkaa budjetista prosentin tai minkään muunkaan summan vuosittain.

Tässä kokouksessa on ryhmäpuheissa kehuttu lisäyksiä, joita budjettiin on tehty. Muistutan, että tähän vuoteen verrattuna budjettiin ei ole lisätty yhtään enempää rahaa, kuin mikä väestönkasvun vuoksi on välttämätöntä. Budjettineuvotteluissa tehty 34 miljoonan euron lisäys paikkaa tuottavuustavoitteen prosentin leikkausta, joka budjettiin oli alun perin suunnitteilla. Olemme siis hyväksymässä budjettia, joka ei heikennä palveluiden rahoitusta kovin paljoa mutta antaa hyvin niukasti liikkumavaraa palveluiden kehittämiseen.

Näin rikkaassa kaupungissa kuin Helsingissä täytyy voida tarjota hyvää päivähoitoa ja opetusta; pitää hyvää huolta vanhuksista, lapsista, sairaista ja eri tavoin apua tarvitsevista; antaa hyvää hoitoa mielenterveyden ongelmissa sekä tehdä vammaisille mahdolliseksi tavallinen hyvä elämä ja kaikenlaisissa yhteiskunnallisissa rooleissa toimiminen. Tähän kaikkeen pitää olla mahdollisuus ilman, että työntekijöitä pakotetaan venymään yli äärirajojensa.

Ensi valtuustokaudella valtuusto voi valita, että haluaa tarjota aidosti enemmän ja parempaa kuntalaisille. Toivon, että tulevalla valtuustolla on älyä satsata reilusti meidän kaikkien yhteisiin palveluihin sekä rohkeutta tarvittaessa kerätä veroja hiukan reilumminkin. Sosiaali- ja terveysvirastossa, kouluissa ja päiväkodeissa työn ei enää pidä jatkossa olla selviytymistaistelua niukkuuden keskellä vaan parempien palveluiden kehittämistä.